Kiitos käynnistä!
Jos pidit lukemastasi, niin palaa ihmeessä takaisin, tai laita vaikka sähköposti seurantaan
Kommentoidakin saa tai laittaa linkkejä hyödylliseen materiaaliin, kommentteihin tai postilla...miksei facebookiinkin
Blogilinkkiä ja yksittäisiä kirjoituksia saa ja on suositeltavaa jakaa, luonnollisesti

Kiitos!

torstai 27. elokuuta 2015

Maan muuttopolitiikka: Britannia I - Vauhtisokeus, Rasismi

Iso-Britannia tunnetaan runsaista määristä ulkomaalaisia asukkaita. Tähän on historialliset perusteet: siirtomaavalta. Britanniassa on ollut enemmän monikulttuurista kanssakäymistä jo 40-luvulta lähtien verrattuna muihin Euroopan maihin. Siirtolaiset ovat myös tulleet kaukaa ja erilaisista kulttuureista.Siirtolaisia oli jo 1800-luvun puolivälistä, mutta iso hyppäys luvuissa tapahtui toisen maailmansodan jälkeen brittien vapauttaessa siirtolaisten saapumisen imperiumin alueelta Britanniaan.



Näin ollen Britanniassa oli jo 50-luvulla lähes yhtä paljon ulkomaalaisia (suhteellisesti) kuin nyt Suomessa. On siis perusteltua todeta, että britit ovat tottuneita erilaisiin kulttuureihin ja siihen kuinka ne ovat rikastuttaneet elämää. Ongelmia on ollut aina, mutta niiden kanssa on tultu toimeen.

2000-luvulle tultaessa maassa asui reilut 8% ulkomaalaisia. Seuraavan kymmenen vuoden aikana määrä nousi 13,5%:iin. eli  noin 3,8 miljoonalla. Per vuosi tahti siis vajaat 400 000 ulkomaalaista eli noin 6,5 promillen verran suhteutettuna koko väestöön.

Samaan aikaan mm. rasismitilastot näyttävät muuttuneen hyvin erilaisiksi (Briteissä sellaista tutkitaan). Rasistisesti tai ennakkoluuloisesti toista rotua (race, sanaa käytetään englannissa) kohtaan suhtautuvien määrä vuonna 2000 oli noin 25%, vastaava luku 2011 oli lähellä 40%:a (Lontoon olympialaisten ajaksi rodut "katosivat" ja indeksi laski aloittaakseen uuden nousun). Rasismi ehti kyselyissä olla laskussa sitten 80-luvun puolivälin. Noustakseen jälleen 2000-luvulla samalle tasolle.

Iso-Britannia on ottanut miljoonia ja miljoonia maahanmuuttajia vuosien varrella, joten on perusteltua uskoa, että he ovat myönteisiä maahanmuutolle (siinä määrin kuin se on mahdollista) ja ajattelevat sen olevan positiivinen tekijä. Eivät kai he muuten olisi ottaneet kahden Suomen verran maahanmuuttajia?

Tilastot kertovat karusti muuta. Poliittisena kysymyksenä maahanmuutto oli vielä tälle vuosituhannelle tultaessa marginaalinen asia, jonka keskeisimmäksi poliittiseksi asiaksi nimesi 5%:a Briteistä.Vuoteen 2006 tultaessa aihe oli poliittinen kuuma peruna numero 1, yli 40%:n mielestä. Luku on vaihdellut, mutta 2014 on jälleen kivunnut piikkipaikalle n. 40% huolena.

Mitä tulee suhtautumiseen maahanmuuttoon 56% haluaa vähentää merkittävästi maahantulijoiden määrää. Jonkin verran tai merkittävästi yhteensä 77%. Noin 18% voisi pitää tulijoiden määrän ennallaan. Loput "peräti" 5% haluaisi lisätä. Tähän kun sivuhuomiona otetaan, että 7-8% briteistä on tullut maahan viimeisen 10 vuoden aikana (ja monella varmaan mielessä perheen yhdistäminen), niin voidaan valehtelematta todeta brittien olevan yhtämielisesti maahanmuuttajia vastaan. Britit eivät ole halukkaita ottamaan edes Syyrian pakolaisia - tai itse asiassa nimenomaan Syyrian pakolaisia.

EU:ta ja maahanmuuttokriittisyyttä ajavat puolueet ovat nousseet pitkin Eurooppaa tuntemattomuudesta tärkeiksi pelureiksi. Paikallinen UKIP sai 2001 parlamenttivaaleissa 1,5% äänistä. Saldo vuonna 2015 oli 12,6%.  Brittien vaalijärjestelmän vuoksi paikkoja tuli huomattavasti vähemmän. Toisaalta UKIPin pelossa konservatiivit joutuivat David Cameronin suulla lupaamaan, että jos he voittavat vaalit (eivät menetä liikaa ääniä UKIPlle), he lupaavat kansanäänestyksen EU-erosta. Tämä toimi; konservatiivit voittivat ja UKIP hieman vähemmän. Kansanäänestyksessä selviää ensi vuonna vieläkö Iso-Britannian lippu liehuu EU-saloissa.

Kaikilla näillä mittareilla on yksi yhteinen nimittäjä: ne korreloivat lähes täydellisesti toistensa kanssa. 70-luvulle asti maahanmuutto oli kiivaampaa, mutta rauhoittui merkittävästi 70-luvun myötä ja pysyi tasaisena 90-luvulle asti, jolloin tapahtui pientä nousua. Merkittävä muutos tapahtui vuosituhannen vaihteessa. 70-80-luvuilla maahanmuutto oli noin 1,5 promillea koko väestön koosta, yhdeksänkymmenluvun myötä se nousi hiljalleen hieman yli kahden promillen. Tämän vuosituhannen myötä luvut kipusivat useisiin promilleihin ja hipovat jo lähes kymmentä.

Entäs Suomi? Impivaara, jonka ulkomaalaisväestön vähäisyys aiheuttaa häpeää, kun joudumme vertailuun naapurimaidemme kanssa. Suomen maahanmuutto (stat.fi) vaihteli 2004 asti 90-luvun alusta alle 1 promillen. Vuodesta 2001 alkaen se nousi 1- 1,5 promillen haarukkaan. 2005 alkoi nousu kahteen promilleen ja aina 3 promilleen asti tällä vuosikymmenellä. Minulla on tuntuma, että ulkomaalaisuusvastaisuus ja maahanmuuttokriittisyys on kasvussa, mutta toistaiseksi suomalaisista on valitettavan vähän netissä tietoa. Silti suomalaisesta Magdalena Jaakkolan aineistosta löytyy hyvin kuvaava graafi (sivu 76), jossa vuoden 1998 jälkeen positiiviset suhtautumiset taittuvat (laskuunkin) ja negatiiviset asiat kääntyvät kasvuun tultaessa kohti vuotta 2003. Muutokset maahanmuuttajien määrissä ja asenteissa ovat kuitenkin pieniä. Perussuomlaisten kannatuksessa taas näkyy hyvin selvästi sama kaava. 1999: 0,99% / 2003: 1,57% / 2007: 4,05% / 2011: 19,05% / 2015: 17,65% Hämmästyttävä yhtäläisyys sekä Brittein että maahanmuuton suhteen. Voidaanko tästä olettaa, että rasismi on lisääntynyt?

“But we know numbers still matter. As net migration increases significantly, Germany will need to be mindful of the British experience - even the best laid integration plans will come under pressure if the pace of change is just too fast.”

(vapaasti suomentaen) "Tiedämme silti, että numeroilla on merkitystä. Kun nettomigraatio kasvaa merkittävästi, Saksan on pidettävä mielessä Britannian kokemukset - parhaatkin integraatiosuunnitelmat joutuvat lujan paineen alle, jos muutoksen tahti on liian kova"
- Bobby Duffy, Ipsos Mori tutkimuslaitoksen johtaja

 Tämän kirjoituksen tarkoitus oli nostaa esille yksi kriittinen tekijä koskien maahanmuuttoa ja sen onnistumista. Käsittely on kovin numeerinen, mutta viittaan yllä lainaamaani luultavasti fiksumpaa ja asiantuntevampaa henkilöä: numeroilla on väliä. Numeroiden valossa näyttää tapahtuvan kolme asiaa, johon osittain puutteellinen Suomi-aineistokin viittaa. Liian monta tulijaa liian nopeassa tahdissa johtaa 1) rasismin lisääntymiseen (joka kielii ongelmista), 2) "ääri"oikeiston nousuun (mahdollisesti myös oikean äärioikeiston, palaan tähän) ja 3) yleiseen asenteiden kiristymiseen ulkomaalaisia kohtaan. Ainakaan kohtien 1 tai 3 ei soisi tapahtuvan.

Britanniassa kriittinen piste - kantokyky - numeerisesti tuntuisi olevan kahden promillen paikkeilla. Suomen osalta kriittinen piste saattaisi olla jopa hieman korkeammalla tosin aineisto vajavaista. Joka tapauksessa toinen pointti oli ottaa mallia Britanniasta, koska siellä selkeästi on tehty kriittinen virhe: liikaa massaa ja liikaa vauhtia. Mikään yhteiskunta ei voi muuttua noin nopeasti - ei edes avoin monikulttuurinen Iso-Britannia - ilman seurauksia.

Ps. 1,5 promillea Suomen väestöstä tekisi noin 8200 maahanmuuttajaa vuodessa. Kantokyvyn raja. Brittien osalta 2 promillea oli jo kriittinen. Viime vuonna Suomeen nettomuutto oli 16 021 eli 2,93 promille. Pitäisikö hälytyskellojen jo soida? Sisäministeri Orpohan "lupaili" 10 000. Mikäli Saksa taas saa aikaa tasajaon voi tulijoita olla 13-15 000 - näin alkuun.


Alustus aiheelle:
http://villepaavolainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200753-maan-muuttopolitiikka-tervetuloa-rasismi-ja-segregaatio

Pakolaiskriisistä:
http://villepaavolainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201014-ilman-otsikkoa
http://villepaavolainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200924-presidentti-puhui-rinne-raksytti-historian-suurin-pakolaiskriisi

Ja pakko tähänkin sanoa: Deal with it
http://villepaavolainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201044-keskustelu-kielletty-deal-with-it


































Ei kommentteja:

Lähetä kommentti